Kentauri2050 tekee tulevaisuustyötä taiteen keinoin

Kentauri2050 KokoTeatterilla 11-12.9.2023

Kentauri2050 Dalle2 tekoälyn tulkitsemana

Mitä on hyvä elämä? Ihmisen suhde kehoon ja mieleen on kiehtova aihe. Kentauri2050 teoksessa tulevaisuutta tehdään taiteen keinoin, elävöittämällä skenaarioita ja herättelemällä katsojan ajatuksia. Esityksen taustalla on varta vasten tehty trendianalyysi ja skenaariotyö terveysteknologiasta ja biohakkeroinnista. 

Trendit kohtaavat taiteen

Kentauri-projektin työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten. Signaaleja ja muutoksen merkkejä oli kertynyt arkistoihin jo aiemmissa projekteissa (Human Robot. Moving Robot I & II). Kentauria varten työryhmä keräsi huomioitaan Miro-työkaluun, joka on digitaalinen jaettu työpöytä pilvipalvelussa. 

“Muutoksen merkki ns hiljainen signaali on pieni pala informaatiota, joka voi ennakoida suuria muutoksia” Kertoo projektin äänisuunnittelija, toiselta ammatiltaan tulevaisuudentutkija ja muotoilija Auri Antinranta. Muutosta voi indikoida esimerkiksi käyttäytymisen muutos - miten ollaan vuorovaikutuksessa jonkun tuotteen ja palvelun kanssa. Tällainen suuri muutos tapahtui mm suoratoistoon siirryttäessä reilu kymmenisen vuotta sitten. Merkkejä voi etsiä myös seuraamalla teknologian kehitystä: omaksutaanko joku asia nopeasti vai hitaasti - kuka omaksuu? Muutoksesta voi kertoa myös toistuva uusi teema vaikkapa sosiaalisen median alustoilla. Merkittäväksi, trendiksi teema alkaa muodostua kun se ristiinpölyttyy erilaisten ihmisryhmien ja kuplien välillä. Voisi sanoa että tällä hetkellä keskustelu tekoälystä täyttää kaikki edelliset lokerot, se myös kulkee kuplien välillä. Tulevaisuuden tutkimuksessa tehdään paitsi analyysia siitä mitä tapahtuu, myös analyysia siitä mitä näyttäisi olevan tapahtumassa. Tähän tulkintaan työryhmämme tarttuu kiinni, erilaisiin skenaarioihin ja spekulointiin. Antinranta kertoo.

Kentauri2050 työryhmä protoaa sensoreita kesällä 2022


Keho ja mieli: utopia vai dystopia? 

Työryhmän arkistoon kertyi kasa trendejä: tarkalleen laskettuna sataviisikymmentä nostoa erilaisista raporteista. Tämän jälkeen ilmiöistä keskusteltiin ja niistä poimittiin mielenkiintoiselta tuntuvat nousevat teemat. Teemat tuotiin tulevaisuustaulukkoon omaksi listaksi. Jokaiselle ilmiölle määriteltiin neljä erilaista mahdollista ilmentymismuotoa. Taulukkoon päätyi teemoja kuten: Palautuminen, ihmisen ja koneen suhde, ruumis ja kehollisuus, identiteetti, dystopian käsite, utopian käsite, oikeudentaju jne. yhteensä kaksikymmentä kiinnostavaa teemaa. Yksi iso pohdinnan aihe on se että kun maailma systeemisesti muuttuu mm tekoälyn kehityksen ja ympäristökatastrofin takia, tulevaisuudessa käsitys siitä mitä on “hyvä elämä” saattaa olla todella erilainen kuin miten sen määrittelisimme tänä päivänä. Samoin se, mitä koemme tänään dystooppiseksi voi olla tulevaisuudessa “normaali tila” ja hyväksyttävää. Taustatutkimuksessa pyrimme vain toteamaan asiat, tässä kohtaa emme vielä ota kantaa siihen ovatko ne mielestämme hyviä tai huonoja, ja tulevatko ne toteutumaan vai eivätkö. Sen sijaan mietimme: miten ne voisivat toteutua ja tulla näkyväksi maailmassa - vielä ilmiön tasolla. 

Esimerkki Kentauri2050 työryhmän tulevaisuustaulukosta, teemat 1 - 4 /20

Tulevaisuus on sinun käsissäsi 

“Tulevaisuustaulukon jälkeen perinteisessä tulevaisuustyössä koostetaan skenaariot: esimerkiksi kolme-neljä erilaista tarinaa, jossa teemat ilmenevät eri tavoin. Erilaisten tulevaisuustarinoiden myötä yritysmaailmassa ja organisaatioissa saadaan peilattua yrityksen strategisia toimintoja suhteessa mahdolliseen tulevaisuuteen ja tulevaisuuksiin. Voidaan varautua, tehdä suunnitelmia, pohtia riskinottokykyä ja tarkentaa visiota.” Antinranta jatkaa. Työryhmämme tavoite on kuitenkin herättää keskustelua: provosoida ja kokemuksellistaa erilaisia tulevaisuuksia ja tätä kautta saada yleisöä pohtimaan, onko tämä juuri sitä mitä haluamme? Haluamme puhua jokaiselle, ihan tavalliselle tyypille, ihmiselle yritysten sisällä ja ulkopuolella. Miten me kaikki voimme olla aktiivisia toimijoita tulevaisuuden rakentamisessa. Valitsimme siis provotypoinnin - kokemuksellistamisen linjan. Antinrannan mukaan nämä kaksi tekemisen tapaa eivät toki sulje toisiaan pois. “Tulevaisuusraportteja tulisikin kokemuksellistaa yritysten tarkoituksiin, ne toimisivat työkaluina paremmin elävinä ja konkreettisina aistein koettavina asioina, eivätkä katoaisi bittiavaruuteen yhtena selaimen sadasta muusta tabista.” 

“Meille itselle on tärkeää tehdä tämä taustatyö. Ilman tutkimusosuutta kutsuisimme tätä design fiktioksi tai ihan vaan sci-fistä inspiroituneeksi teokseksi. Meidän kohdallamme kuitenkin haluamme osoittaa että tämä kaikki on mahdollista ja että tulevaisuutta tehdään, se ei tule pelkästään annettuna esimerkiksi yritysten taholta. Myös kuluttaja ja kansalainen päättävät ja meidän jokaisen teoilla on merkitystä.” Työryhmän koreografi Taijonlahti summaa taustatyön.

Previous
Previous

Tekoäly ja teknologia kentauri2050 -teoksen toteutuksessa

Next
Next

Uusi monitaiteellinen näyttämö esittelee laajan kattauksen villiä taidetta marginaalista 26.-27.8. – taiteilijat perustivat oman valuutan